Tällä viikolla on tullut keskiviikkona tavattua uudelleen lukioystävääni tyttärensä kanssa ja tuli pidettyä häntäkin sylissä ensimmäistä kertaa. Totesinkin, että kyllä näillä vauvoillakin on eroavaisuutensa, samanlaista ei varmasti löydä. Huomasin Aaronin olevan leikkeissään paljon rauhallisempi, ehkä enemmän mietiskelevää sorttia, kun taas tyttö paukutti vaan leluja pöytään.Siltikin aivan ihastuttava lapsi on hänkin.
 |
| Äidillä ja pojalla mätsäävät vaatteet |
Torstaina oli vuorossa sitten piknikkiä koko perheen voimin hyvässä säässä kera ystävien. Kävimme ostamassa pitsat mukaan ja olimme Nikon kanssa leiponeet taas hyydykekakkuakin sekä Anni toi mukanaan mansikoita ja herneitä. Valitsimme piknikki paikaksi kirkon takaisen mäen varjosta puiden alta niin Aaronkin pääsi vähäksi aikaa vaunuista syliin.
 |
| Aaron unilla |
Tänään kävimme Nikon äidin kanssa Sotkassa ostamassa sänkyymme uutta petaria ja siinä tuli tehtyä "muutamia" heräteostoksiakin. Sen jälkeen tuli nähtyä ystävääni ihastuttavan poikansa kanssa. Kävelimme ihmispaljouden seassa sadatellen sitä, kuinka ihmiset eivät viitsi väistää vaunuilla kulkevia vaan tulevat suoraan päälle. Tuli muutenkin vaihdettua lasten kuulumisia ja sai aivan rauhassa jutella näistä pienistä ihmeistämme.
Illasta sain vihdoin ja viimein nähdä ystävääni, joka saapui jokin aika sitten au pair reissultaan Lontoosta ja hän kummipoikaansa ensimmäistä kertaa.
Saimme myös vihdoinkin Nikon kanssa tehtyä Aaronin kummeille kummitodistukset valmiiksi, vihdoin ja viimein nekin. Tällä viikolla on kyllä tullut tavattua melkeinpä joka päivä sukulaisia tai ystäviä ja ei voi muuta kyllä sanoa kuin, että on ollut omasta mielestäni aivan mahtava viikko, vaikka "vähän" väsyttää ja päätä särkee. Voisin ottaa kyllä heti seuraavalla viikolla uusiksi.
 |
| Onnin pahoinpitelemä kuljetuskoppa. |
Ystävät ovat tärkeitä.
VastaaPoistaOvat erittäin.
VastaaPoista