tiistai 29. toukokuuta 2012

Kampurajalka


Ajattelin tehdä myös postauksena tietoiskun niillekin, joille ei ole tullut vielä mahdollisuutta selittää Aaronin kampurajalasta. Siitä saatava tieto netissäkin on aika niukkaa, yhteen toiseen blogiin törmäsin, missä oli todella paljon tietoa kyseisestä asiasta.

Eli siis Aaronin jalassa on niin sanottu asentovirhe, jota kutsutaan kampurajalaksi. Se huomattiin meillä jo rakenneultran aikaan viikolla 20, jonka jälkeen asiaa seurattiin kuukauden välein ultraamalla. Tämä asentovirhehän Aaronin kohdalla johtuu liian kireästä akillesjänteestä, sitä mikä sen olisi aiheuttanut, ei osannut kirurgikaan varmuudella sanoa. Tämä kampura näkyykin Aaronilla oikeassa jalassa nilkassa, josta jalka on kääntynyt jalan sisäpuolelle. kts.kuva




Jalkaa hoidetaan kipsaamalla ja käyttämällä apuna tankokenkiä. Jos tilanne on niin paha, ettei noilla keinoilla onnistuta jalkaa hoitamaan niin vaihtoehtona on myös leikkaus, jossa tarkoituksena on löystyttää akillesjännettä. 

Meidän kohdalla hoitoon päästiin siirtymään todella nopeasti. Jalka kipsattiin ensimmäisen kerran jo kolme päivää vanhana, josta sitten jatkettiin kipsaamalla viikoittain sinne parin kuukauden vanhaksi asti. Kipsaamista ei hoideta niinkuin aikuisilla. 

Jalkaan laitetaan aluksi sukka, jonka päälle sitten kieritetään pehmusteet. Pehmusteiden päälle sitten kieritetään kipsi siteen tapaan. Kipsin kovettuessa kirurgi sitten asettelee jalan oikeaan asentoon, niin ettei kipsi paina jalkaa eikä taivuttaisi sitä liikaa. 




Sitten suurinpiirtein parin kuukauden ikäisenä lapsi saa tankokengät.Kengät laitetaan molempiin jalkoihin, vaikka kampura olisi vain toisessa jalassa. Kenkien tarkoituksena on muokata kantapäätä ja jalan oikeaa asentoa. Kenkä siirretään oikeaan asentoon vaiheittain, että jalka tottuu pikkuhiljaa siihen venytykseen. Tanko on aina lapsen olkapäiden levyinen.




Tästä vaivasta huolimatta Aaron on kehittynyt normaaliin tapaan. Enemmänkin tuo jatkuva kipsin pitäminen ja myöhemmin tankokengät tuntuvat auttavan jalkojen hallinnassa paremmin. Lääkäreiden ja apuvälineteknikoidenkin mukaan mitään kehityksellisiä ongelmia ei ole koskaan ainakaan heidän kohdalleen sattunut. Kuitenkin nämä hoidot vaikuttavat toisen jalan kokoon, että jalat kasvavat hieman eri tahdissa ja toinen voi jäädä pysyvästikin pienemmäksi kuin toinen. Kipsattu jalka jää yleensä ohuemmaksi säären ja reiden kohdalta, mutta siihen auttaa jalan myöhempi treenaaminen.

Tässä oli nyt jonkin verran tietoa kampurajaloista, myöhemmin kirjoitan sitten enemmän, missä mennään meillä Aaronin hoidon kohdalla.

2 kommenttia:

  1. Harmittava vaiva, mutta onneksi nykyisin osataan niin hyvin hoitaa. Kuvat muuten näkyy nyt.
    Todella suloinen poika teillä kyllä on. :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä se osaa tosiaan olla suloinen ja ei niin suloinen välillä. Onneksi tosiaankin osaavat hoitaa ja on kyllä asian tiimoilta ollut meillä erittäin osaavaa ja mukavaa porukkaa hoitamassa.

    VastaaPoista